Äidillä oli eilen omaa aikaa
2 ja puoli tuntia
Kaivoin esiin keltaisen, oranssin ja punaisen liidun
jatkoin työskentelyä triptyykkini äärellä
Äitiyden maassa, odotuksen ja synnytyksen maisemissa
Siunatussa tilassa, Pyhällä rajalla
Siellä missä symbioosi alkaa...
'
Olen selaillut Maija Buttersin kirjaa: "Väkevä Hauras".
Se kertoo odotuksesta, synnytyksestä. Sanoin ja kuvin. Löydän uuden tiedon, joka konkretisoi hyvin symbioosikokemuksen voimakkuutta. Lainaan sen tähän:
'
"Ruumiillinen antaminen tai jakaminen ei toimi ainoastaan yksisuuntaisesti äidlitä sikiölle, vaan myös päinvastoin sikiöltä äidille. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että jopa 80-90% raskaana olevista äideistä on lapsensa verisoluja tai DNA:ta elimistössään. 50% näistä äideistä on lapsensa soluja tai DNA:ta kehossaan vielä vuosikymmeniä synnytyksen jälkeen."