Äidillä oli eilen omaa aikaa
2 ja puoli tuntia
Kaivoin esiin keltaisen, oranssin ja punaisen liidun
jatkoin työskentelyä triptyykkini äärellä
Äitiyden maassa, odotuksen ja synnytyksen maisemissa
Siunatussa tilassa, Pyhällä rajalla
Siellä missä symbioosi alkaa...
'
Olen selaillut Maija Buttersin kirjaa: "Väkevä Hauras".
Se kertoo odotuksesta, synnytyksestä. Sanoin ja kuvin. Löydän uuden tiedon, joka konkretisoi hyvin symbioosikokemuksen voimakkuutta. Lainaan sen tähän:
'
"Ruumiillinen antaminen tai jakaminen ei toimi ainoastaan yksisuuntaisesti äidlitä sikiölle, vaan myös päinvastoin sikiöltä äidille. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että jopa 80-90% raskaana olevista äideistä on lapsensa verisoluja tai DNA:ta elimistössään. 50% näistä äideistä on lapsensa soluja tai DNA:ta kehossaan vielä vuosikymmeniä synnytyksen jälkeen."
3 kommenttia:
Mielenkiintoista tekstiä. Ajatuksia herättävää, kiitos.
Oi, sinäkin olet löytänyt tuon mykistyttävän kirjan. Blogis hivelee silmiä ja antaa ajatuksia.
Kiitos kirjavinkistä. Tarkistan saisiko tuota kirjastosta... luulen, että sopisi hyvin mielenmaisemaan.
Lähetä kommentti